Presidentin uudenvuodenpuhe summaa mennyttä ja visioi tulevaa.

Presidentin uudenvuodenpuhe

Yksi merkittävimmistä puheista suomalaisille on tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. Se lähetetään joka vuosi uudenvuodenpäivänä, ensimmäinen tammikuuta, kello 12 sekä Yleisradion radio- ja televisiokanavalla. Puhe pidetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Puheessaan presidentti käy läpi kulunutta vuotta ja sen merkittävimpiä tapahtumia. Puheen tyyli, sisältö ja esitystapa ovat kulloisenkin presidentin näköisiä, mutta yleisvaikutelma on aina asiallinen ja tulevaisuuteen uskoa luova.

Pitkän historian presidentin uudenvuodenpuhe

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe on tapa, jolla on takanaan pitkät perinteet. Ensimmäisen puheen piti presidentti P. E. Svinhufvud tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1935. Se luettiin radioissa. Presidentti Urho Kekkonen piti puolestaan ensimmäisen uudenvuodenpuheen televisiossa vuonna 1958. Ensimmäinen värilähetyksenä välitetty puhe esitettiin vuonna 1969. Puheen arvo oivallettiin alusta alkaen, sillä ensimmäisestä presidentin puheesta tehtiin myös ensimmäinen ohjelmatallenne.

Uudenvuodenpuhe ei ole työryhmän kirjoittama puhe, jonka presidentti ainoastaan lukee läpi. Perinteenä on ollut, että presidentti paitsi esittää puheen, myös kirjoittaa sen itse, joskin hän luonnollisesti saa kirjoittamiseen apua ja näkökulmia myös muilta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kulloinenkin presidentti on pystynyt puheen pitämään, eikä perinne ole katkennut. Jos presidentti on ollut estynyt esimerkiksi poliittisen tilanteen tai terveydentilan vuoksi, puheen on lukenut pääministeri.

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe vaikuttaa laajalti

Uudenvuodenpuheen suurin arvo syntyy sen merkityksestä suomalaisille. Parhaimmillaan presidentin uudenvuodenpuhe luo kansalaisiin uskoa tulevaan sekä selkiyttää lähimenneisyyden tapahtumien syitä ja seurauksia. Puhe voi myös yhdistää kansaa silloin, kun ilmassa on epävarmuutta ja konflikteja. Puheen ansiosta suomalaiset voivat havahtua huomaamaan välillään enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Presidentin auktoriteetti on edelleen suuri, joten hänen sanomillaan asioilla on painoarvoa.

Presidentin puheella on myös runsaasti poliittista merkitystä, ja sen sisältöä seurataan tarkasti ulkomaita myöten. Kun presidentin uudenvuodenpuhe vaikkapa vuonna 2022 väläytti mahdollisuutta Suomen liittymisestä Natoon, asiaa kommentoitiin laajasti esimerkiksi Twitterissä ja Niinistön sanoja luonnehdittiin koko Euroopan turvallisuuspolitiikkaan vaikuttaviksi.

Uudenvuodenpuhe aloittaa vuoden perinteikkäästi

Monelle tasavallan presidentin puheen kuuntelemisesta on tullut perinne, josta seuraava vuosi saa arvoisensa alun. Kun uudenvuodenaaton juhlinta on saatu päätökseen, puheen jälkeen voi juhlistaa päivää tavallista paremmalla uudenvuodenaterialla ja vaikkapa saunalla. Helpoimmalla pääsee, kun ruuan on valmistellut jo aikaisemmin ja tilannut saunatarvikkeet netistä. Uudenvuodenpäivä on hyvä pyhittää rentoutumiselle, jotta vuosi alkaa kaikin puolin mahdollisimman miellyttävissä merkeissä.

Presidentti pitää luonnollisesti myös muita merkittäviä puheita ympäri vuoden. Esimerkiksi Sauli Niinistön puhe YK:ssa syksyllä 2022 uutisoitiin laajalti ympäri maailmaa. Päähuomio puheessa oli Ukrainan ja Venäjän sodassa ja sen seurauksissa, kuten ruoka- ja energiakriisissä. Niinistö peräänkuulutti valtioilta solidaarisuutta ja yhteistyötä.

Presidentin uudenvuodenpuhe koskettaa suomalaisia

Puheen pitämisen taito kuuluu samaan kategoriaan kuin hyvät vuorovaikutustaidot. Molemmissa on ensisijaisen tärkeää ottaa vastapuoli, kuulija, huomioon. Keskustelussa ei voi puhua kuin toista ei olisi olemassakaan. Myös puheen pitämisessä vastaanottaja on vahvasti läsnä, vaikka suhde ei sillä hetkellä olekaan dialoginen. On muistettava analysoida huolella, kenelle puhetta pitää, jotta sen saa rakennettua kuulijakuntaa koskettavaksi.

Presidentin uudenvuodenpuheen haasteena on luonnollisesti laaja ja heterogeeninen kuulijakunta. Kun kuulijoille miettii yhteistä nimittäjää, se löytynee siitä, että puhe on osoitettu suomalaisille. Suomeen liittyvät teemat koskettavat kaikkia iästä, asuinpaikasta, statuksesta ja muista variaatioita luovista tekijöistä huolimatta.

Presidentin uudenvuodenpuhe toimii kansakunnan identiteetin rakentajana ja on merkittävä osa yhteistä suomalaista kulttuuriperintöä. Kaikki arkistoidut puheet löytyvät muun muassa kasallisesta Finna-arkistosta, jonne on koottu kulttuuriin ja tieteeseen liittyvää materiaalia. Menneiden vuosikymmenten puheiden kuunteleminen on kiehtova aikamatka. Samalla se osoittaa, että vaikka ajat ovat muuttuneet, presidentin rooli merkittävänä mielipidevaikuttajana on säilynyt.


Posted

in

by

Tags: