Huippunaiset ja siskot!

kuva naistenpaivaKansainvälisen naistenpäivän (8.3) innoittamana pyysin puhujaverkostomme naisyrittäjiä kertomaan ajatuksiaan naiseuteen liittyen. 

Kysyin näiltä upeilta ja väkeviltä persoonilta unelmien tärkeydestä, naiseuden voimavaroista ja miten he näkevät naiseuden, ja mistä olisi syytä syntyä keskustelua enemmänkin. Näillä naisilla on niin paljon painavaa asiaa tärkeistä aiheista. Tätä blogia seuraa myöhemmin osa 2.,  jossa kuulemme heidän ajatuksia tarkemmin vielä naisjohtajuudesta ja naisyrittäjyydestä. 

Blogi on kirjoitettu psykologi Ilona Rauhalan, hyvinvointialan guru Jutta Gustafsbergin, kilpa-autoilija Emma Kimiläisen, taiteilija Paola Suhosen sekä kirjailijoiden Jenni Pääskysaaren ja Ronja Salmen haastattelujen pohjalta. 

Anna palaa! 

Elämässä voi onnistua ja oman paikkansa löytää, vaikka ei osaisikaan unelmoida ja tehdä selkeitä tulevaisuuden visioita ja toimintasuunnitelmia. Television suosikkijuontaja, puhuttelevia voimakirjoja nuorille kirjoittanut Jenni Pääskysaari on ollut aina omasta mielestään todella huono unelmoimaan. Mutta se ei ole haitannut, sillä hän sannut silti tehdä upeita asioita upeiden ihmisten kanssa. Pääskysaari rohkaisee tarttumaan tilaisuuksiin ja kokeilemaan erilaisia asioita. Hän kehoittaa heittäytymään tilanteisiin, joita ihan arkinen elämä meille tarjoilee.

– Jos tapaat kiinnostavan ihmisen, käy hänen kanssaan kahvilla ja tutustu häneen paremmin. Voit huomata, että muutaman vuoden päästä istutte saman palaveripöydän ääressä, koska maailma on tulevaisuudessa pitkälti sellainen, millaiseksi sen muokkaamme.

Voisiko todeta, että pystymme rakentamaan pala palalta omaa unelmaamme, kunhan muistamme tarttua hetkeen?

– Joskus tuntuu, että naisten ja unelmien välissä on kaksi isoa möykkyä – epäonnistumisen pelko ja valtava miellyttämisen halu. Emme kokeile, heittäydy, tavoittele niitä asioita joita haluaisimme, koska pelkäämme jo etukäteen mokaavamme.

Miellyttämisen halu esti Pääskysaarea itseään ensimmäisissä työpaikoissa elämään näköistään elämää ja pitämään kiinni periaatteista.

– Ajattelin, että jos sanon mitä oikeasti ajattelen, minusta ei pidetäkään. Pidin suuni kiinni, venyin, kipitin ja passasin, kunnes kolmekymppisenä tajusin, että tämä on minun elämäni, eikä sillä ole mitään väliä, mitä muut ajattelevat. 

Uskalla unelmoida

Fitness-alalla runsaasta palkintosateesta nauttinut, suosittu hyvinvointivalmentaja Jutta Gustafsberg on harmissaan, koska liian moni naisista syyllistyy itsensä vähättelyyn ja unohtaa sen tosiasian, että elämä on huikea mahdollisuus, josta pitäisi osata nauttia täysillä. Elämästä nauttii parhaiten, kun muistaa huolehtia itsestään ja panostaa omaan hyvinvointiin. 

Yrittäjyyden alkutaipaleella Gustafsberg syyllistyi itsekin vähättelemään usein itseään. Itsetunto kuitenkin vahvistui, ja varmuus kasvoi.  Lopulta hän osasi antaa ikuiset lähtöpassit vähättelylle ja ymmärsi, kuinka taitava hän oli siinä mitä teki.  Kuljettuaan pitkän ja vaiherikkaan matkan, on sen poluilta poimittu sydämeen kaksi asiaa, nöyryys ja kiitollisuus. 

– Olen edelleen hyvin nöyrä ja suhtaudun suurella kiitollisuudella siihen, että pystyn työllistämään ihmisiä ja tarjoan monelle kollegalleni tulotason ja työn, jota he rakastavat.

Peruskoulun pohjalta valtavaan menestykseen ponnistanut yrittäjä kannustaa unelmoimiseen ja yhtä lailla rohkaisee naisia lähtemään niiden perään, tavoittelemaan pelkäämättä. Unelmat ovat tehty toteutettavaksi, muistuttaa Gustafsberg. 

Monelle se hartain unelma voi näyttäytyä kuvitelmissa liian kaukaiselta, mutta tähän suositulla työyhteisö- ja muutosvalmentaja Ilona Rauhalalla on onneksi ratkaisu.  Unelmia voi muovailla sopivan kokoisiksi. Joidenkin unelmien toteutumiseen voi mennä useita kymmeniä vuosia. Elämä on pitkä: kun uskaltaa unelmoida suuria ja joka päivä tekee jotain niiden eteen, yhden elämän aikana ehtii tapahtumaan valtavasti asioita. 

Rauhala on itse huomannut, että suurin osa toteutuneista unelmista on vaatinut 1. opettelua, 2. pitkäaikaista toistamista, 3. kärsivällisyyttä 4. kykyä luopua unelmasta, eli ajatella, että elämä ei sitten kuitenkaan ole siitä kiinni toteutuuko se unelma vai ei. Tärkeintä on työskentely sen eteen, Rauhala summaa. 

Voi käydä myös niin kuin Rauhalalle itselleen, että moni unelma toteutuu vasta kun on päästänyt unelmastaan irti.

Elä omannäköinen elämä 

Naisille, jotka kamppailevat henkilökohtaisissa haasteissaan tai empivät lähteä toteuttamaan itseään, elokuvantekijä, vaatesuunnittelija Paola Suhonen varoittaa nykyajan ilmiöstä nimeltä SITKUN. Se on ajanhukkaa, tietää Suhonen.

Hän kannustaa naisia lähtemään ja elämään itselleen merkityksellistä, omannäköistä elämää. Hänen viime vuonna pitämän Rakkautta tien päällä -näyttelyn näkyvimpien teemojen rinnalla, hän toivoi, että kuvista välittyisi katsojalle syvemmätkin tärkeät teemat – vapaus ja uskallus määritellä itse omat rajansa ja genrensä. Suhosta kiinnostaa moderni feminismi, jossa kaiken keskiössä on yksilö ja yksilön valinnat. Yksilön intohimolla, työnteolla ja visioilla on ainoastaan merkitystä – ei sukupuolella, toteaa Suhonen.

Televisiosta tuttu, kirjailija Ronja Salmi on samoilla linjoilla. Hänkään ei näe esimerkiksi yrittäjyytenä olemisensa ja siinä olevien vahvuuksien linkittyvän erityisesti sukupuoli-identiteettiin, vaan enemmänkin siihen minkälainen hän on ihmisenä.

Salmi on vast’ikään keskustellut monien ihmisten kanssa naisen kehoon liittyvistä asioista ja tabuista. 

–Naisen kehoon liittyy paljon outoja ristiriitaisuuksia. Oletamme esimerkiksi, että naiset “huolehtivat” itsestään, mutta kritisoimme pyntättyjä naisia ja haukumme heitä pinnallisiksi. Naisen kehoon liittyy myös paljon välteltyjä aiheita kuten esimerkiksi kuukautiset. Kun jostain aiheesta ei puhuta, syntyy paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa. Suomessa tietotaso on toki ihan hyvä, mutta edelleen naiset ovat monien asioiden kanssa yksin, koska esimerkiksi menkoista puhuminen mielletään häpeälliseksi. 

Sisko nouse esiin, puhu ja kuuntele

Rauhala kannustaa naisia kehittämään kykyään ilmaista itseään. Uskallusta sanoa ääneen sen mitä ajattelee, mutta myös uskallusta kuunnella tarkemmin, mitä muilla on sanottavaa. Tämä asia saa myös kirjailija, televiosta tutun suosikkijuontaja Jenni Pääskysaaren myös vauhtiin. Hän haluaa kannustaa ihan jokaista – miestä ja naista – tarttumaan rohkeasti työyhteisöjen stereotypisiin toiminta- ja puhetapoihin. Ne eivät lopu, jos niitä ei tehdä näkyviksi ja niihin tartuta.

Työelämän tasa-arvo ei ole vain naisten asia, vaan se on kaikkien asia, muistuttaa Pääskysaari. Haluan murtaa sukupuoleen liittyviä stereotypioita, ikiaikaisia ja tuhoisia mantroja joita hoetaan, ja jotka estävät sen, että emme kohtaa arjessa toisiamme ihmisinä vaan ensisijaisesti sukupuolemme edustajina. En tunnista omassa elämässäni ”nainen on naiselle susi” –tyyppistä ajattelua ja uskon yhteistyön, avoimen vuorovaikutuksen, rehellisyyden ja vertaistuen voimaan.

– Kun joku heittelee sovinistisia kommentteja kahvipöydässä, työpaikan tulokas keskeytetään palaverissa tai sukupuoli ajaa pätevyyden edelle, on avattava suunsa. Se vaatii rohkeutta, mutta voit ajatella, että me kaikki siskot istumme olkapäälläsi ja kuiskaamme korvaasi ”Anna palaa!”. Et ole yksin. Yhdessä muutamme myös työmaailmaa.

Pääskysaari haluaa naisten ymmärtävän sen, että kulttuurin muutos tarvitsee rohkeutta. Ei paikkaa huoneen keskeltä, pöydän päästä ja isolta pallilta aina anneta, se otetaan. 

Rauhala myös toivoo, että naiset uskaltaisivat itsenäisyyden lisäksi olla vahvasti osa yhteisöjä. Naiset ovat hyviä tekemään töitä yhdessä ja rakentamaan verkostoja. Kenenkään ei tarvitse kiivetä yksin, sillä apua ja matkaseuraa löytyy aivan varmasti, lisäävät Gustafsberg ja Salmi.  

Kilpa-autoilija Emma Kimiläinen on joutunut kohtaamaan stereotypiat työskennellessään miehisellä alalla, ja osin ne ovat olleet vakavia ja kokemukset radikaaleja.

– On voimavara olla erilainen ja sitä kautta päästä käytännön näytöillä sekä teoilla muokkaamaan ihmisten ennakkoluuloja ja asenteita. Usein käsittelen kokemuksiani huumorin siivittämänä, koska olisin jo varmasti muuttunut happamaksi kuivaksi korpuksi, jos imisin kaiken negaation ja kohtaamani “vääryydet” itseeni.

Kyse on mielenhallinnasta, voimaantumisesta, tavoitteellisuudesta sekä stressinsietokyvystä, sanoo Kimiläinen. 

– Sanon aina nelivuotiaalle tyttärelleni, että älä luovuta, jos et heti osaa, koska kuka vaan voi oppia mitä vaan ja siten myös tehdä mitä vaan. Mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea uskoa itseensä. On tärkeää huomioida kaikki pienet onnistumiset ja olla niistä ylpeä, sillä tekeminen ruokkii aina tekemistä. Sanotaan vähemmän “ei” ja enemmän “kyllä”.

Hyvää naistenpäivää naiset  – yhdessä voimme muuttaa maailmaa! 

 

Ehkä nämäkin kiinnostaisivat?

Kommentit

kommenttia