Oppimaan oppiminen on tulevaisuuden tärkein taito

Tulevaisuuden tärkein taito on oppimaan oppiminen. Oppiminen ja opetus on kaiken kehityksen – niin taloudellisin kuin inhimillisen kehityksen keskiössä, ja sen merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa.

– Suomessa on maailman paras koulutus – mutta sekään ei ole vielä kauhean hyvä. Meillä on paljon kehitettävää ja opittavaa. Viimeisen tutkimuksen mukaan 25% opiskelijoista kärsii “bored out” – ilmiöstä ja lähes 50% ei edes ymmärrä miksi käy koulua. Tämä on järkyttävää, koska jokainen  on kykenevä oppimaan ja opetuksen kuten oppimisen on oltava kiinnostavaa, kertoo Lightneerin toimitusjohtaja ja yksi perustajista Lauri Järvilehto. Lauri on tunnettu tutkijatohtorina sekä Filosofian Akatemian perustajana, mutta intohimo oppimistapojen kehittämiseen ja tulevaisuuden oppimisen mahdollisuuksiin saivat hänet tarttumaan uuteen haasteeseen ja perustamaan Lighteerin – oppimispelejä kehittävän start up-yrityksen. 

image1

Lauri, nyt kun olet hypännyt oppimispelimaailmaan  Lightneerin myötä, onko “filosofinen Lauri” haudattu?

– Sillä tavallahan filosofien Lauri on, ei nyt haudattu, mutta tauolla, etten ole tehnyt aktiivista tutkimustyötä 1,5vuoteen, joten olisi hölmöä esiintyä tutkijana, kun ei ole aktiivinen tutkija.

Aiemmin ajattelin, että mun juttuni on kaivaa esille yksittäisistä johtolangoista kokonaisuuksia, jotka ei aiemmin ole ollut itsestäänselviä ja pukea ne selkeään muotoon tutkimalla intuitiivisia teemoja. Mutta fakta on, että tykkään kirjottaa populaaritekstiä ainakin kymmenen kertaa enemmän kun akateemista. Se mahdollistaa mun intohimoni, eli asioiden rakentamisen ja oivaltamisen yhdistettynä vastuun kantamiseen ja vaivannäköön siihen sekä siihen, että saa omalla osaamisellan ja teoillaan aikaiseksi hyvää laajemmalla mittakavaalla. Se että tekee neljä vuotta duunia ja saa aikaiseksi 80 sivua tekstiä, jonka lukee ehkä seitsemän ihmistä, vai samalla työllä kirjoittaa kirjan, joka saavuttaa suuremman yleisön ja saa aikaan muutosta ja rohkaisua laajemmin – on helppoa päättää kumpaan keskittyy.

Kuten työnteossa, myös puhumisessa Laurille on ensisijaisen tärkeää pystyä rakentamaan siltoja vaikeilta tuntuvista monimutkaisista kokonaisuuksista kokemuspiireihin, joista jokainen kuulija saa kiinni ja joista ammentaa rohkaisua sekä välineitä ja ideoita omaan työhönsä ja sen kehittämiseen.

Filosofisen Akatemiassahan teimme töitä tieteen ja bisneksen välimaastossa tekemällä tutkimusta, jonka avulla saadaan aikaan vaikutusta ja pystytään suuremmassa mittakaavassa tekemään hyviä asioita, joilla on vaikutus suuremmalle joukolle.  Mutta tässä oppimisessa yhteinen hyvä ja ne vaikutukset, joita meidän on mahdollista saada aikaan työllämme ovat aivan uusissa mittasuhteissa. Suomessa on mailman paras koulutus, mutta jos se ei ole täälläkään enään niin hyvää – mitä se on muualla?, herättää Lauri pohtimaan kertoen silmät loistaen, kuinka mieletön fiilis on huomata sillanrakentamisen mahdollisuus vaikeista ja monimutkaisista asioista, kuten pelin tekemisestä monimutkaisesta ja vaikeasta aihepiiristä ja näkevän omien lastensa pelaavan sitä 20 minuuttia innoissaan ja kiinnostuneina.

12499607_10153892480952900_2139671478_o

Kaikilla ihmisillä on kyky oppia, mutta kun kaikkia kohdellaan tehdasmassana ja oletetaan samana päivänä jokaisen sisäistävän saman tiedon, ollaan hakoteillä. Tyhmiä ihmisiä ei ole olemassakaan – koko ajatus siitä, että koulu arvottaa yksilön suorituskyvyn luokkiin ei oppimisen kannalta pidä paikkaansa. Isoin pointti oppimisessa nyt ja tulevaisuudessa on se, kuinka yksilö motivoituu aiheesta? Oppimisen on oltava yksilöllistä ja kiinnostavaa. Ja kiinnostuksen herättämisellä vastuu on opettajalla ja vanhemmalla.  Nyt tullaan siihen miksi oppimispelit ovat kiinnostavia. Ne ovat puuttuvapalikka,joka ei korvaa kirjaa ja teoriaa, mutta sytyttää kipinän ja luo avaimen ja sillan oppiaineeseen.

Ja on fakta, että ihminen, jonka innostus on sytytetty on kiinnostunut ja suorastaan janoaa lisää tietoa aiheesta.

Oppiminen on kaiken tulevaisuuden ytimessä – siitä on typerää leikata. Tottakai rakenteita pitää päivittää, mutta haluaisin nähdä, että Suomesta tehtäisiin maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Täällä kaivattaisiin enemmän visionäärisyyttä – ajattelua siitä, että luodaan tulevaisuutta ja tehdään uutta.

 

Olet toteuttanut itseäsi ja unelmiasi sekä seurannut rohkeasti omaa polkuasi vaihtaen alaa ja luoden uutta, kuka on esikuvasi tai kehen pystyt samaistumaan?

En ole koskaan samaistunut suuriin ajattelijoihin, esim Einsteiniin, mutta vaikka Sherlock Holmes onkin fiktiivinen hahmo, se on kaikista lähimpänä. Holmes on perhanan outo ja kummallinen, mutta on pystynyt omasta outoudestaan ja kummallisuudestaan kanavoimaan jotakin, mistä se oma intohimo tuo hyvää maailmalle. Olen myös pystyny hyväksymään sen, että mun ei tarvitse olla kuin muut. Mä olin koulukiusattu pullukka yläasteen loppuun saakka ja 14- vuotiaana päätin, että musta tulee ammattimuusikko ja kolme vuotta myöhemmin tein ekat tv-tunnarit. Nytkään mun ei tarvitse pyydellä anteeks että  oon 38 ja tykkään sarjakuvista – se oon minä ja olen tajunnut, että omasta outoudestaan voi todella kanavoida jotain, mikä tekee hyvää maailmalle. 

 

12896294_10153892481647900_2112584805_o

Lightneering oppimispelistä kerrotaan lisää julkisesti ensimmäistä kertaa 18.04.2016 GSV Summit– tapahtumassa San Diegossa. Me odotamme innolla! 

Ehkä nämäkin kiinnostaisivat?

Kommentit

kommenttia