Johtaja, viestintä ja johtajaviestintä – Petteri Kilpinen

VIERASKYNÄ. PETTERI KILPINEN.

Jokainen on joskus ollut osallisena ryhmässä, joka koostuu toisilleen ennestään vieraista ihmisistä: koulutustilaisuuden ryhmätyötehtävässä, lapsen uuden urheilujoukkueen vanhempainillassa tai vaikkapa yhtenä liikenneonnettomuuden tai muun yllättävän tapahtuman silminnäkijöistä.

Tällaisessa tilanteessa saa yleensä huomata, että tapahtumien edetessä joku ryhmän jäsenistä alkaa hallita keskustelua. Sekalainen joukko saa kuin näkymättömän käden ohjaamana itselleen johtajan. 

Mutta kenestä tulee johtaja? Saksalaisen Max Planck -instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan parhaasta kommunikoijasta.

Instituutin tuoreessa tutkimuksessa ei tutkittu ainoastaan ihmisryhmien toimintaa ja viestintää, vaan myös ryhmien jäsenten hermostollisia prosesseja. Tutkimus osoitti, että johtajaksi nousemisessa olennaisinta ei ollut viestinnän määrä, vaan sen laatu. Johtajien aivotoiminta mukautui muiden ryhmäläisten aivotoimintaan ja he kykenivät ennakoimaan sitä, miten heidän viestinsä otettaisiin vastaan.

Toisin sanoen tutkimus osoitti, että johtajuus on yhdistelmä viestintää ja ymmärrystä.

Työelämässä johtaja valitaan tietysti eri tavalla kuin Max Planck -instituutin kokeessa tai futisjoukkueen vanhempainillassa. Tutkimuksen opetukset voi kuitenkin siirtää sellaisinaan yritysmaailmaan.

 

  1. Viestinnän laatu on tärkeämpää kuin sen määrä. Mitä taitavampaa johtajan viestintä on, sitä paremmin johtajan ja seuraajan ajatukset kohtaavat.
  2. Sanallinen viestintä on sanatonta tärkeämpää. Eleillä ja muilla sanattoman viestinnän muodoilla on myös väliä, mutta ne ovat moniselitteisiä ja voivat johtaa väärinkäsityksiin. Työelämän johtamisessa yksiselitteisyydellä on oma arvonsa.
  3. Johtajan tulee pyrkiä samalle aallonpituudelle seuraajiensa kanssa. Aivotoiminnan ja johtamisen biologian ymmärtäminen auttaa johtajaa sisäistämään yhteisymmärryksen merkityksen.
  4. Päätöksenteossa yhteisymmärrys on tärkeämpää kuin auktoriteetti. Seuraaja toteuttaa parhaiten ohjeita, joiden perustelut hän ymmärtää ja hyväksyy.

 

Johtajan tehtävä on viestiä ryhmän sisällä yhteiset tavoitteet, huolehtia niiden saavuttamisesta sekä tarvittaessa sovitella ryhmän jäsenten väliset ristiriidat. Organisaatioissa tätä kutsutaan sisäiseksi viestinnäksi.

Johtaja vastaa myös organisaation suhteista ulkomaailmaan. Se on sitä ulkoista viestintää.

Organisaationviestinnästä johtajan toiminnan erottaa kuitenkin ymmärrys ja kokonaisvaltaisuus. Viestiminen ei ole yksittäinen toiminto, vaan sen tarkoituksena on toteuttaa organisaation strategiaa kokonaisvaltaisesti. Se ei ole pelkkää viestintää, vaan johtajaviestintää.

 

petteri.kilpinen

Kirjoittaja on Petteri Kilpinen, suomalainen yritys- ja urheilujohtaja, joka toimii asiantuntijapalveluiden monialayritys Rainmakerin konsernijohtajana.  Petterin aiheita ovat mm.  Voittavan yrityskulttuurin johtaminen, itsensä johtaminen, energisyys ja motivaatio, asiantuntijapalveluiden johtaminen, sisäinen ja ulkoinen asiakaskokemus, markkinointi ja brändit digitaalisella aikakaudella.

Ehkä nämäkin kiinnostaisivat?

Kommentit

kommenttia