Menestyksen jäljillä – Tunneäly

“Johtajuus ei ole hallitsemista, vaan muiden suostuttelua työskentelemään yhteisen päämäärän eteen.” -Daniel Coleman, tunneäly-käsitteestään tunnettu psykologi

Luimme mielenkiintoisen tutkimuksen Evento-lehden blogista: Markkinointi-instituutin tuoreimman kyselyn mukaan HR-ammattilaiset nostaisivat vuorovaikutukseen ja viestintään sekä johtamiseen liittyvät haasteet kehittämistavoitteiden kärkeen.

Markkinointi-instituutin kyselyssä vastaajista 47 prosenttia valitsi vuorovaikutuksen ja viestinnän ja 38 prosenttia henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden kahdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi, jotka vaativat kehittämistä heidän organisaatiossaan. 

Me olemme työssämme saaneet huomata vuodesta toiseen, että vuorovaikutus ja viestintä ovat jatkuvasti suosituimpia teemoja yrityksien koulutustarpeissa. Ja hyvä näin, sillä toimiva vuorovaikutus yrityksessä on perustana kaikelle muulle; asiakassuhteille, työn tuottavuudelle, työssä jaksamiselle sekä motivaatiolle. Ja kuuluisa asenne kumpuaa usein toimivasta sisäisestä viestinnästä. 

–Työhyvinvoinnilla, työhön sitoutumisella, työsuorituksilla ja tunneosaamisella on selvä yhteys, painottavat Pauli Aalto-Setälä ja  Mikael Saarinen kirjassaan Perkele – tunneosaamisen oppikirja esimiehille (2006, Kirjapaja). Onnistunut ja toimiva vuorovaikutus edellyttää tunneosaamista. Tunneosaava ihminen pystyy kuuntelemaan ja huomioimaan aktiivisesti muita sekä osoittaa olevansa empaattisesti läsnä hyväksyen myös poikkeavat mielipiteet. Tälläinen ihminen osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä ja ilmaisemaan omat tunteensa, ilman että antaa niille vallan määritellä käytöstä toista kohtaan.

“Uskalletaan olla rohkeita ja luovia, kannustetaan ideoihin ja tartutaan impulsseihin. Ei vahingossa automaattisesti tyrmätä toisen mielipiteitä, vaan ollaan kiinnostuneita. Valitaan etäisyyden sijaan läheisyys ja luodaan kannustava ilmapiiri.” – Sari Havas.

Vuorovaikutusvalmentaja, näyttelijä Sari Havas painottaa hyvän vuorovaikutuksen avaimen olevan juuri kuuntelemisessa. Usein kiireen keskellä työyhteisössäkin ihmiset ovat kuuntelevinaan, vaikka merkityksellistä olisi pysähtyä asian ja ihmisen äärelle aidosti keskittyen siihen, mitä hänellä on sanottavana ja millaista reagointia tuo sanoma edellyttää vastaanottajaltaan. Tässä kohtaa suureen rooliin nouseekin yksilön oma tunneosaaminen.  

Omalla esimerkillä ja kannustuksellaan johtajalla on merkittävä rooli yrityksen vuorovaikutuksen ja yrityskulttuurin rakentajana sekä jalkauttajana. Ylimmän johdon tunneosaamisella on suhteellisesti suurin merkitys organisaation tunneilmaston luomisessa ja ohjaamisessa.

Mahdollistetaanko yrityksessä avoin vuorovaikutus? Ville Tolvanen sanoo johtamisessa olevan paljon kyse juuri viestinnästä. Ihmiseen vaikuttaminen ja työn tekeminen vaatii avointa ja vuorovaikutteista puhetta. Onkin hienoa huomata, että vuodesta toiseen juuri vuorovaikutus ja viestintä ovat teemoja, joissa osataan käyttää myös ulkopuolista osaajaa. Juuri vuorovaikutuksessa nimittäin syntyy kaikki arvokas. Tämän vuoksi organisaation sisäisen viestinnän on oltava niin tasa-arvoista, että ideoita uskalletaan sanoa ääneen ja antaa palautetta, joka taas mahdollistaa kehittymisen. 

Tunnistetaanko yrityksessä palautteen antamisen merkitys osana arkea?  Palautteen antamisella on suuri merkitys työntekoon. Palaute motivoi, kehittää ja luo tunteen siitä, että tekeminen huomataan. Syntyy tunne siitä, että omaa työtä arvostetaan ja, että sillä on merkitystä. Palautteen keskeisin tavoite on saada aikaan muutos toiminnassa tai vahvistaa asioita jotka ovat hyviä, painottaa Saku Tuominen. Tämän vuoksi palaute olisikin aina annettava siitä mitä ihminen tekee mahdollisimman nopeasti. Palautteen on aina kohdistuttava toimintaan. Tämän vuoksi palautteen antajan on oltava tietoinen siitä, mitä ihminen tekee ja miten. Analyyttinen, rehellinen ja myönteinen palaute on usein paikallaan. Pekka Pohjakallio puhuu paljon positiivisen palautteen merkityksestä. Kun positiivinen palaute on osana työpaikan arkea, luottamus lisääntyy ja byrokratia sekä hitaus organisaatiossa häviää.

Kuinka yrityksessä ratkaistaan ongelmatilanteet? Jokaisessa yrityksessä, joukkueessa ja organisaatiossa tulee vastaan ongelmia. Jokainen näyttää tunteensa eri tavalla ja tappion hetkellä olisi helpointa lähteä erilleen, kertoo Tuomas Sammelvuo. Se onkin ratkaisevaa, kuinka ongelmat käsitellään ryhmässä. Ei tulisi lähteä etsimään syyllistä, vaan paikannettava ongelma ja ratkottava se. Tämä on johtajan tehtävä. Vaikeissakin tilanteissa vuorovaikutus olisi pidettävä avoimena ja juuri näissä tilanteissa vuorovaikutuksen ja luottamuksen sekä tunneosaamisen merkitys korostuu. 

Tunneosaaminen vaikuttaa mm. työhön sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen, asennoitumiseen, palveluun ja tuottavuuteen. Työtyytyväisyys, tehokkuus ja työhön sitoutuminen lisääntyvät juuri tunneosaamisen luoman työyhteisön hyvän vuorovaikutuksen avulla.

Alla on koottuna videoita tuloksekkaaseen työkulttuuriin ja vuorovaikutukseen liittyen:

 

Tunneälystä ja sen merkityksestä digitaalisen työelämän aikana on kirjoitettu hiljattain myös Digitalist Networkin sivulla Mari Rasimuksen sekä Johanna Lehtosen kirjoittamissa blogeissa.

Terkuin,

#markkinoinninmuijat

Puhe tavoittaa ihmiset.

Kommentit

kommenttia